Historiallinen Hanko

Kaupungin perustaminen

Saaren kalliot ovat ainutlaatuisia sillä merenkulkijat ovat aikanaan hakanneet satoja nimiä ja vaakunoita suotuisampia tuulia odotellessaan. Hangon satama otettiin käyttöön rautatien valmistuttua vuonna 1873 ja Hangon kaupunki perustettiin vuotta myöhemmin, 1874.

Ote “kaupungin armollisesta perustuskirjasta 1874″:
“Me Aleksanteri Toinen, Jumalan Armosta Keisari ja koko Venäjän Itsevaltias hallitsija, Puolan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas jne. jne. jne. tekee tiettäväksi: että Me Suomen Senaatin Talousosasto maan kenraalikuvernöörin vahvistuksella olemme havainneet hyväksi armollisesti julistaa, että meri- ja tapulikaupunki, jota on nimitettävä Hangoksi, pitää perustettaman niin sanotulle Hankoniemen maalle…”
(Lähde: Birgitta Ekström, Hanko – vuosiluvut kertovat)

Kylpyläpuisto ja kylpylälaitos

Hangon kylpylaitos aloitti toimintansa 1879 jolloin toiminnan painopiste oli terveydenhoidossa. Kuuluisia lääkäreitä palkattiin kylpylävieraiden hoitoa varten. Kylpylässä annettiin puoli-, istuma-, höyry-, kääre-, männynhavu-, mutahieronta-, sähkö- ja hiilihappokylpyjä sekä lääkintävoimistelua. Päivän aikana kylvettiin 1-3 kertaa ja kylpeminen tapahtui pääasiassa laitoksen lämminkylpyaltaissa. Aamupäiväkylpy oli päivän tärkein kylpy.

Kylpyläpuiston huvila-alue rakennettiin 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Huvilat edustavat koristeellista puuarkkitehtuuria, ja ne ovat tunnettujen arkkitehtien käsialaa. Vuonna 1895 kuuden viikon vierailu Hangon kylpylaitoksessa maksoi noin 240-480 mk, siis noin 1200-2400 euroa.

1930-luvun kesät olivat kauniita ja yleisö huvitteli ruhtinaallisesti Hangon kylpylän kukoistaessa. Kylpylähoitojen ympärille alun perin rakennettu kylpyläkaupunki koki muutoksen 1930-luvulla, jolloin Hangosta tuli lähinnä lomanviettopaikka. Kesä 1939 jäi merikylpylän viimeiseksi toimintavuodeksi ja toisen maailmansodan pommituksissa vaurioitunut kylpylärakennus purettiin 1945. Kylpylä toimi Hangossa vuosina 1879-1939.

Sota-aika

Hankoniemi sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla, ja se on ollut monien taistelujen näyttämönä. Jo 1600-luvulla niemen kärjessä kannettiin tullia ja sinne rakennettiin pieni skanssi. Varsinaisia linnoituksia ruotsalaiset ryhtyivät rakentamaan niemelle 1700-luvun lopulla, jolloin kolme Hangon ulkopuolista saarta linnoitettiin. 1810-luvulla linnoittajina olivat venäläiset ja Hankoniemen varustus oli osa Pietari Suuren merilinnoitusta.

Talvisodan jälkeen Suomi luovutti Hankoniemen Neuvostoliitolle tukikohdaksi. Jatkosodan alkaessa rintamalinja sijaitsi Lappohjassa, ja verisiä taisteluita käytiin myös niemeä ympäröivillä saarilla. Joulukuun 1941 alussa Hanko valloitettiin takaisin ja evakossa olleet hankolaiset palasivat jälleenrakentamaan sodan runtelemaa kaupunkiaan.

Kaupungin kehityksen tukipilareiksi muodostuivat teollisuus, satama ja matkailu, jotka vielä tänä päivänä ovat Hangon elinkeinoelämän perusta.

Vinkki!

Anna sotahistorian herätä henkiin Hangon rintamamuseossa. Hangon Rintamamuseo sijaitsee paikalla jossa taistelulinja kulki kesällä 1941. Museota ympäröivässä maastossa näkyy vielä paljon sodan jälkiä, joita esitellään ns. “Sotapolun” varrella. Uusi perusnäyttely keskittyy esittelemään tapahtumia Hangon rintamalla sotavuosina 1939-1941.

Sotamuistoja

Käyntikohteita (1940-41)

• pioneerien muistomerkki: kaatuneiden pioneerien muistomerkissä on 22 kaatuneen nimet, joista 13 kuoli räjähdysonnettomuudessa 30.06.1942. Aseveljet pystyttivät patsaan vuonna 1942. Muistomerkki sijaitsee noin 14 km Hangon keskustasta Santalan Kartanontiellä (Krogarsintien ja Hankoniementien risteyksen vieressä)
• kevyt rannikkopatteri Varisniemellä
• kevyt rannikkopatteri ja vahva konekivääripesäke Puistovuorilla
• 305 mm:n tykin alusta Tvärminnen tykistöratapihalla
• Täktomin neuvostomonumentti Täktomintiellä. Muistomerkin luokse on haudattu 453 neuvostoliittolaista sotilasta (heistä 267 tuntemattomia), jotka kaatuivat jatkosodan taisteluissa

Muita kohteita

• Sankarihauta, Uusi hautausmaa, Itäinen Puistotie
• Veteraanimuistomerkki, Vuorikatu
• Punaisten hauta, Uusi hautausmaa, Itäinen Puistotie
• Ortodoksinen hautausmaa, Nuottasaarentie
• Hankoon haudattujen inkeriläisten muistokivi, Uusi hautausmaa, Itäinen Puistotie

Vapaudenpatsas

Hangon vapaudenpatsas pystytettiin vuonna 1921 saksalaisten joukkojen maihinnousun muistoksi (1918). Kun hankolaiset palasivat takaisin venäläisen vuokra-ajan (1940-41) jälkeen, vapaudenpatsas oli purettu. Kiven vauriot korjattiin ja monumentti pystytettiin uudestaan vuonna 1943, mutta purettiin jälleen 1946. Vapaudenpatsas pystytettiin kuitenkin taas jälleen 1960. Uutena tekstinä hyväksyttiin “Vapautemme puolesta”. Vapaudenpatsas sijaitsee Bulevardin päässä rannan tuntumassa. Vapaudenpatsaan on suunnitellut Ilmari Wirkkala ja Leonard Savola Granit Oy:ltä, ja valmistanut kuvanveistäjä Bertel Nilsson.

Siirtolaisuus

Vuosina 1880-1930 lähes 400 000 suomalaista lähti siirtolaisiksi onneaan etsimään, heistä noin 250 000 Hangon kautta Amerikkaan, Kanadaan ja Australiaan. Matka alkoi höyrylaivoilla, jotka kuljettivat Englantiin sen aikaista tärkeää vientituotetta, voita. Niemeä vartioi yhä “Hangon silmä” – Russarön majakka – jonka tuike oli lähtijälle viimeinen tervehdys synnyinmaasta.

Ote Sakari (Zacharias) Topeliuksen runosta Hangon silmä:

“En ole taivaan tähti, yön tulitorni vaan,
majakka Hankoniemen rannikolla;
Ma johdan merimiestä, kun päivä jättää maan ja vaarat väijyy salakallioilla.
Pimeenä, kirkkahana mun valoni vaihtelee,
ja merimies sen näkee ja iloll’ aattelee:
’Se mahtaa Hankoniemen silmä olla’.”

Vinkki!

Hangossa voit edelleen kulkea siirtolaisten jalanjäljissä ja nähdä muun muassa siirtolaishotellin, lähtösataman, siirtolaismuistomerkin ja vierailla Puistovuorilla, missä siirtolaiset viettivät iltaa tanssien ennen lähtöään kotimaasta Amerikkaan

Siirtolaisajan muistoja

Siirtolaismonumentti, Merikatu

Rantakallioilla sijaitsevan monumentin jalustassa on niiden 93 kunnan nimet, joista lähti siirtolaisiksi vähintään 10% väestöstä. Ylimpänä näkyy kolme lentoon kohoavaa kurkea. Monumentin on suunnitellut kuvanveistäjä Mauno Oittinen. Suomiseura sekä ym. 93 kuntaa pystyttivät monumentin vuonna 1967. Siirtolaismonumenttiamme muistuttava monumentti “Finnish Immigrant Monument”, jossa kaksi lintua laskeutuu, on pystytetty suomalaisten siirtolaisten kunniaksi Lake Worthiin, Floridaan.

Voimakasiini, Länsisatama

Hangon muodostuttua voin pääasialliseksi vientisatamaksi nousi voin viejien piirissä vaatimuksia ajanmukaisen voin lajittelumakasiinin saamiseksi Länsisatamaan. Makasiini rakennettiinkin vuosina 1907–1909. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti, professori Gustaf Nyström. Yksikerroksisen rakennuksen tiiliseinät on verhoiltu paikkakunnan punaisella graniitilla. Kantavissa rakenteissa käytettiin rautabetonikonstruktioita. Voimakasiini on maamme ensimmäinen rakennuskohde, jossa käytettiin esivalmisteisia betonielementtejä. Vuosina 2000 ja 2001 rakennus kunnostettiin Superfast Ferries-varustamon matkustajaterminaaliksi. Nykyään rakennuksessa toimii satamakonttori ja lounasravintola. Modernista toiminnastaan huolimatta voimakasiini on säilyttänyt alkuperäisen viehätyksensä. Rakennus on suojeltu ja on yksi kaupunkimme monista historiallisista nähtävyyksistä.

Muita kohteita

• Siirtolaishotelli ja -konttori, Bulevardi 15
• Venäläisten siirtolaishotelli, Nycanderinkatu 10
• Siirtolaisten tanssipaikka Puistovuorilla, tanssilattiana sileät kalliot
• Amerikan-siirtolaisuudesta kertova muistolaatta, Bulevardi 15
Lisää tietoa muuttoliikkeistä
www.siirtolaisinstituutti.fi