Hankoniemen kärki on Suomen mantereen eteläisin kohta Suomenlahden suulla ja sieltä käsin on helppo hallita Suomenlahden liikennettä. Hanko
on ollut sotilaallisesti tärkeä paikka jo 1600-luvulta lähtien, jolloin Ruotsi rakensi sinne Bruneskärin skanssiksi kutsutun linnoitteen, joka oli osa
Ruotsi-Suomen rannikonpuolustusjärjestelmää.
Talvisodan jälkeen kaupunki jouduttiin luovuttamaan 30 vuoden vuokra-ajalle Neuvostoliitolle, mutta Hankoniemi oli vajaat kaksi vuotta
Neuvostoliiton tukikohtana. Sen seurauksena useiden huviloiden sisätilat joutuivat erittäin huonoon kuntoon. Osaan huviloiden seinistä
tehtiin esimerkiksi reikiä neuvostoajan kamiinoita varten. Pietarilaisen piispan rakennuttama ja hankolaisen rakennusmestarin piirtämä Villa Havssmak toimi neuvostomiehittäjillä jonkinlaisena tukikohtana, ja tuosta ajasta kertovat myös yhdestä rakennuksesta romun keskeltä löytyneet painetut lappuset, joista toinen varoittaa miinavaarasta ja toinen ilmoittaa, että rakennus on nyt siivottu ja
valmis käyttöön. Enimmillään Hankoniemellä oli 10 000 neuvostosotilasta.
Neuvostojoukkojen poistuttua alkoi Hankoniemellä liikkua toisen suurvallan sotilaita, kun saksalaissotilaiden lomakuljetukset ohjattiin kulkemaan Hangon Tulliniemen kautta. Hangosta voi edelleen löytää sekä neuvosto- että saksalaisaikaisia rakennelmia.
No layouts found
